Kesän 2020 juna-aikataulu Kiinasta Suomeen lähteville junille on julkaistu: https://www.nurminenlogistics.fi/palvelut/suomi-kiina-konttijuna/

Huolinta 2.0

Viime viikkojen tapahtumat ovat pakottaneet logistiikan toimijoita ja viranomaisia keksimään pikaisesti yhdessä sekä lokaalisti, että globaalisti korvaavia ratkaisuja moniin asioihin, esimerkiksi vaikkapa vaihtoehtoisia menettelyjä aiemmin ainoastaan paperisina liikkuneille dokumenteille. Ilman koronan vaikutusta yhteiskuntaamme toimintaedellytyksiin, tämäkin kehitysharppaus olisi toki jäänyt vielä hamaan tulevaisuuteen, tai ainakin vaatinut huomattavasti enemmän aikaa, mutta ilman luottamusta huolitsijoihin, ei muuttuneeseen tilanteeseen olisi pystytty toimialalla näin nopeasti reagoimaan. Mutta nyt kun peli on avattu, ajankohta olisi varsin otollinen myös muille kehitystarpeille, mikäli tahtotila vain on yhteinen.

Samaan aikaan kun suuri osa työntekijöistä, mukaan lukien huolitsijat, ovat joutuneet eristäytymään kotitoimistoihin, on varsin luonnollista, että keskustelu digitalisaatiosta on saanut kovasti uutta boostia. Palveluntarjoajia ilmestyy kuin sieniä sateella ja eri kirjainyhdistelmistä koostuvia ratkaisuja napsuu sähköpostiin tarkasti profiloiduin ja kohdennetuin uutiskirjein. Tämänhetkinen suosikkitermini on ehdottomasti cobotti, tuo tulevaisuuden kelpo työkaveri. Nähtäväksi jää mihin kaikkeen tämä työkaveri pystyy ja tuleeko siitä myös kaikkien huolitsijoiden kaveri kuten karavaanarista, joskaan mitään näyttöä siitä, että karavaanari olisi mitenkään erityisesti juuri huolitsijoiden kaveri, ei ole väitteeni tueksi esittää.

On selvää, että digitalisaatio on jo nyt mullistanut elämäämme suunnattomasti ja tulee jatkossa mitä kasvavassa määrin mullistamaan kaikkein konservatiivisimmankin speditöörin elämää tavalla tai toisella, halusipa hän sitä tai ei. Ympäri maailmaa eri foorumeissa käydään keskustelua siitä, kuinka huolintatoiminnot ovat kehittyneet viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tullidokumenttien laatimisesta hyvin monipuolisiin lisäarvopalveluihin ja isojenkin projektien kokonaisvaltaiseen hoitoon, mutta tämänhetkisen keskustelun yleinen sävy on se, että nurkan takana väijyvä digitalisaatio ei ole mahdollisuus, vaan uhka nykyiselle huolinta-alalle ja kuinka tiedon muuttuminen avoimemmaksi voisi johtaa jopa siihen, että huolitsijan rooli olisi jatkossa tarpeeton. Itse en millään muotoa usko näin tapahtuvan tulli- ja viranomaisvaatimusten jatkuvan muutoksen lisäksi kolmesta alla luetellusta syystä, joihin kaikkiin me huolitsijat voimme myös itse merkittävästi vaikuttaa omalla toiminnallamme:

  1. Digitalisaatio ei poista fyysisen kuljetuksen tarvetta vaan ammattitaitoisen huolitsijan ongelmanratkaisukyky on entistäkin tärkeämpää, kun etsitään entistäkin optimaalisempia logistiikkaratkaisuja. Huolitsijan rooli on jatkossakin olennainen, mutta ei välttämättä enää samanlainen kuin mihin olemme tottuneet
  2. Digitalisaatiossa on kyse yrityksen liiketoiminnan operatiivisen tehokkuuden ja tuottavuuden kehittämisestä ja automatisoinnista teknologian avulla, huolinta ei ole ydinbisnestä muille, kuin huolintapalveluita tuottaville yrityksille. Tästä syystä huolitsijaa tarvitaan aina.
  3. Huolinta-alan digitalisaation avulla on mahdollista luoda täysin uudenlaisia konsepteja asiakkaiden omien prosessien jatkeeksi ja rakentaa entistä integroidumpia logistisia ketjuja. Sähköisyys tuo toimijat ja toimijoiden omistaman tiedon entistä lähemmäksi toisiaan ja tällöin luottamukseen perustuva kumppanuus korostuu.

Mutta miten digitalisoidaan luottamus, asiakaslähtöisyys, joustavuus ja huolitsijan ammattitaito? Kaikki nämä ovat asiakkaiden suuresti arvostamia ominaisuuksia ja usein jopa pitkälle henkilöityneitä huolinta-alan yrityksissä. Tämä on varmasti yksi merkittävimmistä haasteista huolintatoimintojen digitalisoinnissa, ja tämä haaste on itse asiassa kolmiteräinen. Ensimmäiseksi on selvää, että toimintojen standardisointi ja sitä kautta manuaalityön minimointi teknologian keinoin on jatkossa ainoa tapa, jolla palveluja tuottava yritys voi pysyä kustannustehokkaana. Rutiinien automatisointi vapauttaa aikaa asiakkaiden tarpeiden kokonaisvaltaisempaan huomiointiin ja mahdollistaa aidon lisäarvon tuottamiseen. Mutta samalla kun tiedostetaan edellinen, on myös aivan selvää, että kaikkea ei ole mahdollista automatisoida, eikä missään tapauksessa kannata edes yrittää automatisoida, erityisesti siitä syystä, että asiakkaiden tarpeet ovat hyvin monimuotoisia ja usein myös tapauskohtaisia. Mutta ennen kaikkea yllä mainittu haaste on olemassa, koska olemme sen itse luoneet ja annamme se osaltaan estää tarpeeksi ennakkoluulottoman suhtautumisen toimintojen kehittämiseen ja sitä kautta päivityksen huolinta 2.0 versioon. Digitalisaatio ja asiakkaiden tänä päivänä arvostamat huolitsijan ominaisuudet eivät mielestäni sulje toinen toistaan pois. Täytyy vain löytää oikea balanssi. Se joka pystyy parhaiten ratkaisemaan tämän kolmiteräisen ongelman ja luomaan mahdollisesti kokonaan uusia konsepteja ja kanavia huolintapalveluiden suorittamiseen tulee olemaan haluttu kumppani. Ja ongelmanratkaisussahan huolitsijat ovat nimenomaan erinomaisia.

Sata vuotta sitten John Nurminen Oy:n johto oli sitä mieltä, että huolinta on kaikkein arkaluontoisin liikkeenhaara, sillä yhteistyö edellyttää luottamusta ja hyviä suhteita ulkomaalaisiin speditööreihin (John Nurminen Oy:n historia vuosilta 1886-2007). Tänä päivänä huolitsijan toimenkuva on ehkä varsin erilainen kuin sata vuotta sitten, ja digitalisaation myötä tulee vielä merkittävästi muuttumaan, mutta tuo sata vuotta sitten tehty toteamus on edelleenkin varsin validi.

Jonna Paasonen

VP Forwarding

Kirjoittaja on Nurminen Logisticsin huolinnasta vastaava johtaja. Teksti on osa Nurminen Logisticsin kevään 2020 blogisarjaa, jossa yhtiön johtoryhmän jäsenet pureutuvat ajan haasteisiin oman osaamisensa kautta.