Uuteen nousuun kriisin jälkeen – Kiinan merkitys logistiikkasektorille ja maailmantalouden elpymiselle

Koronaviruspandemia riepottelee globaalia taloutta ennennäkemättömällä tavalla. Tavaraliikenteen ja logistiikan saralla tauti iskee jo valmiiksi heikkoon potilaaseen: maailmankaupan tavarakasvu on ollut Yhdysvaltain ja Kiinan välisen kauppasodan jäljiltä pysähdyksissä jo ennen pandemiaa.1 Virusta seurannut sulkeutuminen on aiheuttanut valtavan maailmanlaajuisen taloudellisen iskun ja velkaantumisen, ja teollisuustuotannon kutistuminen näkyy laskevissa kuljetusvolyymeissä. Mannerten välinen liikenne on vähentynyt ja globaalin merenkulun yhteyksiä on karsittu. Merirahtien hinnat ovat nousseet pilviin. Lehtorahdin reittiverkosto on supistunut murto-osaan normaalista ja korkea hintataso rajoittaa kysyntää. 
 
On merkillepantavaa, että meri- ja lentoreittien kärsiessä konttijunayhteydet ovat kasvussa. Matkustajaliikenteen poisjäänti kiskoilta vapauttaa kapasiteettiä ja nopeuttaa rahtiliikennettä. Tällä on merkitystä erityisesti pohdittaessa verrattaen uutta yhteyttä Suomesta Kiinaan. Kiinalle Silkkitie -hanke ja raideyhteyksien parantaminen on tärkeä tapa lisätä riippumattomuutta Yhdysvalloista, jolla on meriliikenteen ylivalta. 
 
Meriliikenteen supistuminen on johtanut konttipulaan Kiinan päässä, kun kontit pakkautuvat Euroopan satamiin. Näissä olosuhteissa rautatieliikenteen merkitys kasvaa, sillä rautateillä kontit kulkevat edelleen molempiin suuntiin eikä vastaavia ongelmia ole päässyt syntymään. Rautatieyhteydet ovat kustannusten, nopeuden ja toimitusvarmuuden puolesta vallitsevassa tilanteessa kelpo ratkaisu ja Kiinan toimet kaupan sujuvoittamiseksi pandemian aikana tukevat niitä.2 
 
Kiina on maailman teollisuustuotannon kiistattomana jättiläisenä avainasemassa, kun haarukoidaan miten globaali talous kipuaa pandemian kaivamasta kuopasta ylös. Keskustelua käydään aktiivisesti kriisin jälkeisen elpymisen nopeudesta, eli tuleeko päätalousalueilla bruttokansantuotteen kasvukäyrän muodoksi  V, U vai tai pahimmassa tapauksessa L.  
 
Kiinan sulku tammikuun lopussa johti teollisuuden, vähittäiskaupan ja investointien supistumiseen helmikuussa, ja vaikka teollisuuden ylösajo alkoi maaliskuussa, Kiinan talous supistui ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin3 ensimmäisellä neljänneksellä. Kuitenkin merkit Kiinan elpymisen alkamisesta ovat tähän asti olleet hitaita, elvytyksen on arvioitu olevan tarpeeseen nähden riittämätöntä4 ja huolta on herättänyt taudin mahdollinen toinen aalto. Kiinalaiset eivät itse vaikuta täysin luottavaisia kriisin olevan ohi eikä kauppoihin ja työpaikoille ole uskallettu palata sairastumisen tai karanteeniin joutumisen pelossa. Myös Kiinassa ihmiset ovat menettäneet työpaikkojaan ja pienyrityksiä on mennyt nurin5. Kotimaisen kulutuksen muodostaessa neljä viidesosaa Kiinan talouskasvusta, voi olla että elpyminen alkaa kunnolla vasta muutamien kuukausien päästä, kun kotitalouksien ostovoima ja luottamus talouteen pikkuhiljaa palautuu. 

Globaalin talouden keskinäisriippuvuudet aiheuttavat pandemian eriaikaisuuden vuoksi kertausvaikutuksia jo toipumassa olevilla alueilla. Kun koronavirus jylläsi pahimmillaan Kiinassa, ei tilauksia voitu ottaa vastaan tai toimittaa. Nyt kun tehtaat on saatu ajettua ylös, ei uusia tilauksia vielä tule normaaliin tahtiin muun maailman keskittyessä koronaviruksen vastaisiin toimiin.  
 
Palautumisen päästyä käyntiin on nähtävissä, että niin valtiot kuin yrityksetkin ryhtyvät arvioimaan uudelleen toimitusketjujaan ja kriittisten tuotteiden ja osien saatavuutta. Ne joutuvat punnitsemaan, kuinka riippuvaisia Kiinasta on varaa olla.  
 
Tilanteen normalisoituessa hiljalleen Kiinan talouden dynaamisuuden ja kasvavan keskiluokan voidaan kuitenkin nähdä tekevän siitä erittäin kiinnostavan kauppakumppanin ja markkinan myös tulevaisuudessa, vaikka tuotantoa jonkin verran siirtyisikin takaisin länsimaihin. 

Iiris Pohjanpalo

CFO

Kirjoittaja on Nurminen Logisticsin talousjohtaja. Teksti on osa Nurminen Logisticsin kevään 2020 blogisarjaa, jossa yhtiön johtoryhmän jäsenet pureutuvat ajan haasteisiin oman osaamisensa kautta.

1 Suomen Pankki: https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/media-ja-julkaisut/puheet/documents/191003_hf_euro-ja-talous_4_2019_final.pdf

2 United Nations Conference on Trade and Development: https://unctad.org/en/pages/newsdetails.aspx?OriginalVersionID=2328

3 Bloomberg: https://www.bloomberg.com/news/articles/2020-04-17/china-s-economy-contracts-for-first-time-since-at-least-1992

4 Bloomberg: https://www.bloomberg.com/news/articles/2020-04-17/calls-for-more-china-stimulus-grow-louder-as-economy-contracts

5 Yle: https://yle.fi/uutiset/3-11310607